IPPA
Keski-ikäistyvä nainen joka tavoittelee terveenpää ja hoikempaa tulevaisuutta.
 
Vuoden ja vajaan kahdenkymmenen pudotetun kilon jälkeen lähtötilanne uuteen ponnistukseen elokuun lopussa 2010 on 112 - 113 kg, BMI 39 - 40



Alkuun voisin esittää itselleni ja mahdollisille blogissani vierailijoille kysymyksen: Miksi olla laihduttamatta?
 
On jokaisen oma asia mitä tekee elämällään. Tosiasia kuitenkin on, että useammille meistä ylipainoisista laihduttamisella on merkittävää terveydellistä hyötyä. Itselleni tuli mitta täyteen kaikenlaisesta pienestä krempasta ja huonosta olosta. Oli siis aika katsoa peiliin ja samalla miettiä sitä miksi olla laihduttamatta. Vai antaakko periksi.

Onko minulla jokin syytä olla laihduttamatta ja jatkaa entiseen malliin. Sillä riskillä että todennäköisesti viiden vuoden päästä olen taas 10 kg painavampi. Olenko sitä mieltä, että ... 
 
1. ...osa minusta uskoo edelleenkin että on parempi olla ylipainoinen kuin normaalipainoinen
 
2. ... epäterveellisen ruoan ylenpalttinen syöminen ja sohvalla makaaminen on erityisen nautittavaa  ja minulle tärkeää 
 
3. ....olen oikeasti tyytyväinen itseeni tällaisena (useimmiten hikipinnassa löntystävänä ja puuskuttavana)
 
4. ....koen että laihtuminen on mahdollista vain hirvittävän tuskan ja kieltäymyksen kautta
 
5. ... lääkäri on kieltänyt laihduttamisen minulta terveydellisistä syistä
 
Koska ihminen pyrkii aina löytämään totuuden, mitä vastaan / vastaat? Olisinko / olisitko mieluummin ylipainoinen siinäkin tilanteessa jos ylipainosta olisi mahdollista päästä helposti, nopeasti ja vaivatta eroon. Olisitko todella? .
 
Koska ihmepilleriä ei ole, urakka voi olla vaivanloinen, pitkä, se sisältänee takapakkeja mutta myös onnistumisia.  Itse uskon ja luotan siihen että tuo urakka on kuitenkin monella tavoin palkitseva, kaiken vaivan arvoinen ja sellainen että siihen kannattaa lähteä.  NYT, eikä joskus myöhemmin...
 
(Puhuttelevat ajatukset osin lainattu Kutri.net:stä)