En tiedä minkälaisen kulminaatiopisteen olen tässä projektissa saavuttanut mutta jatkan edelleen tätä pohdintaa ja itsetutkiskelua. Olen pyöritellyt ajatuksia muuttuvassa itsetunnossa, muuttuvassa ulkonäössä ja turhamaisuudessa. Pitkälle kertaan samoja asioita, joskus löytyy jokin kirkkaampikin ajatus.

Mikä on henkilökohtaisempaa kuin oma keho? Siihenhän me pyrimme painonpudotuksella vaikuttamaan. On erittäin palkitsevaa kun on saavuttamassa jotakin jota on jo aiemmin, jo kenties vuosia on tavoitellut.

Meillä jokaisella on kipupisteitä, omamme. Ja jokainen meistä on varmaan jollakin tavoin herkkä omalle ulkonäölleen ja – muodolleen. Riippumatta kiloista tai painoindeksistä. Useiden kilojen, jopa useiden kymmenien kilojen laihtuminen on sellainen muutos jota muut eivät voi olla huomioimatta. Eikä usein kommentoimattakaan. Tuon sanallisen ja sanattomankin palautteen kautta muutamme todennäköisesti myös käsitystä siitä mitä muut meistä ajattelevat.  Ja koska itsetuntomme rakentuu pitkälti peilaamalla itseämme toisiin ihmisiin, muokkaamme ja kehitämme myös itsetuntoa tämän palautteen kautta. Oleellista on, millaista palautetta saamme. Pitävätkö muut meitä onnistujina, periksi antamattomina, kenties turhamaisina ja kuinka nuo asiat meistä heidän ilmaisemana värittyvät, positiivisina vai negatiivisina. Ja kuinka suuren painoarvon annamme muiden kommenteille. Edistävätkö ne meidän projektia? Vahvistavatko vai lannistavat? 

Kehossa tapahtuvan muutoksen myötä muutamme kenties ulkoista olemusta muutenkin: kun kasvonpiirteet muuttuva, muutamme ehkä meikkiä ja hiusmallia. Ehkä alamme käyttää istuvampia ja vartalonmyötäisempiä vaatteita, kenties muutenkin pukeutumaan rohkeammin. Kaikki nämä asiat vahvistavat muutosta. Jos provosoin taas kärkevästi, voi olla vaara että ihmisten käsityksissä muutumme hiljaisista, huomaamattomista ja ahkerista puurtajista turhamaisiksi kanoiksi.

Tämä on yksi asioista jota meidän jokaisen on jollakin tavoin työstettävä.  Opittava poimimaan ne asiat jotka vahvistavat tietämme siihen muuttuvaa olemukseen ja olotilaan jota tavoittelemme. Ja jättämään omaan arvoon ne asiat ja kommentit joiden taustalla on jotakin muuta kuin pyyteetöntä tukea, kannustusta ja iloa meidän ja onnistumisemme puolestamme. Emme voi tietää, kenties aavistaa toki, millaisia asioita ns. epäaitojen kommenttien taustalla on. Omaa epäonnistumista, tyytymättömyyttä, kateellisuutta.  Ihmisyyden perisyntiä: omaa vahvuutta vahvistetaan murtamalla muiden vahvuus. Joskus kovin ovelin keinoin. 

Näitä asioita olen miettinyt, koska viime aikoina olen saanut lähipiirissäni vilpitöntä ja aitoa kannustusta, mutta tunnistan myös suhteellisen selvästi jotakin muuta, epämiellyttävää ja epäaitoa mielistelyä...

Koska painonpudotuksessa huomionkohteena on oma keho, siihen liittyy myös ulkonäköön ja turhamaisuuteenkin liittyviä asioita, johon viittasin jo tekstissä. Tuota omaa turhamaisuuttani puran joku toinen kerta.